Olihan taas melkoista vuoristorataa. Eikä vielä ole ollenkaan selvää onko pörssissä viime viikoilla nähty liike ollut vain korjausliike, oireilua laajemmasta epävarmuudesta, se odotettu "kuplan puhkeaminen" vai jopa ison pidemmän laskun alkua. Tai jotain ihan muuta, vaikkapa vain turhaa hermoilua ennen seuraavaa isompaa nousujaksoa. Totesin jo viimeksi tänne kirjoittaessani etten ala tarkemmin pohtimaan pörssikurssien liikkeisiin vaikuttaneita syitä, niitä lienee uutisia katsoessa varsin monia, ja puhuvat päät saavat nostaa esiin omat tulkintansa jälkikäteen. Sen sijaan pohdin tällä kertaa hieman tarkemmin omia touhujani ja myös tunteitani salkkuun kurkistaessa viime aikoina.
Kuten viimeksi kirjoitin, on tämä harrastus onneksi opettanut jo tähän mennessä omien tunteiden hallintaa vaikka huonoimpina päivinä rahaa katoaa salkun arvosta niin nopeasti, että tuntuu kuin joku repisi seteleitä lompakosta. Kehnoimpana päivänä salkusta hävisikin jo melkein parin kuukausipalkan verran arvoa. Ja välissä oli myös nopeita nousuja. Onnistuin pitämään itseni hyvin kurissa, eli en alkanut tuijottamaan kursseja tai miettimään paniikissa liikkeitä, vaan vilkaisin vain kerran päivässä ohimennen päivän lopputuloksen ja mietin ihan muita asioita. Toki siihen auttavat perhe, työ ja muut harrastukset.
Vielä ei käyty yhtenäkään päivänä niin alhaalla että olisin aktivoinut isompia ostoja, vaan jatkoin sitkeästi suunnitelmani mukaan eli odottelin taas seuraavia säännöllisiä kuukausisäästöjä palkkapäivänä. Ja jotta olen ihan rehellinen, niin eipä käteistä enää niin kovasti ylimääräisenä olisikaan siihen, että olisin ihan helposti alkanut katselemaan ostonappia, sillä pankkini tuotto-osuuksien hankinnan jälkeen tammikuun alkupuolella ei sotakassani taso nyt ole ainakaan vielä sellainen jota olisin toivonut dippien ostamiseen. Tilanne toki paranee jo seuraavana palkkapäivänä.
Olen siis toisaalta ehkä laskenut salkkuni riskitasoa vähentämällä osakesijoitusten osuutta koko salkusta (nyt noin 60% osakkeissa), mutta toisaalta en kuitenkaan ole siirtänyt allokaatiota pois osakkeista muihin omaisuuslajeihin, vaan vain vähentänyt käteisen määrää. Eli en myynyt mitään, vaan käytin vapaana ollutta käteistä uuteen omaisuuslajiin. Hieman häiritseekin ajatus, että olen juuri ennen laskua/korjausliikettä onnistunut sitomaan melko ison osan jo valmiiksi kasatusta sotakassastani varsin ei-likvideihin pankkini tuotto-osuuksiin, kuitenkaan samalla yhtään vähentämättä riskisiä osakesijoituksiani kurssihuipuista. Varmaan vasta myöhemmin selviää oliko tämä järkevä vai tyhmä liike.
Juuri nyt ei ole kuitenkaan kiire mihinkään, ja tarkoitukseni onkin istua rauhassa käsien päällä. Ja jos lasku jatkuu ensi viikolla, niin alan vähitellen harkita ostojen lisäämistä. Eli ei tässä mitään hätää ole, vaan nyt nähty kuuluu lajiin. Parhaimmillaan koko salkkuni arvo kävi tammikuussa yhden kerran jo yli 190 000 €, mutta en edes ehtinyt harkita siitä kirjoittamista tänne, kun jo mentiinkin alas niin että humisi. Sijoitusteni ja säästöjeni arvo on tänään noin 179 000 €, plussalla ollaan silti noin +26%.
